In 1998, the Capacity Development of Water and Environmental Services (CADWES) research team was formally established at
Tampere University of Technology (TUT).
As its mission CADWES has defined "to produce usable knowledge and education,
based on multi- and interdisciplinary research, on the evolution and development of sustainable use of water services
and water resources in a wider institutional context: organisations, governance, management, economics, legislation,
policy, rules and practices".
– Vesi on yhtä aikaa moniulotteinen oikeus, luonnonvara ja moninaishyödyke, kertoo vesihuoltopalveluiden UNESCO-oppituolin haltija äsken valittu dosentti Petri Juuti Tampereen yliopistosta.
Vettä käytetään yhdyskunnissa ja yhteiskunnassa moniin tarkoituksiin. Veden käyttömuodoilla on kuitenkin yllättävän samankaltainen tärkeysjärjestys kehitysasteeltaan ja vesivaroiltaan erilaisissa maissa. Vuonna 2005 julkaistun CADWES-ryhmän tutkimuksen asiantuntijakyselyn mukaan vedenkäyttömuotojen tärkeysjärjestyksen kymmenessä eri maassa tulisi olla seuraava: yhdyskuntien vedenhankinta, luonnonsuojelu, vesivoima, teollisuuden vedenhankinta, kastelu, tulvasuojelu ja maankuivatus, kalastus ja kalankasvatus, vesistö jätevesien vastaanottajana, virkistyskäyttö, vesiliikenne. Kansainvälinen vesilaki toteaa yksiselitteisesti saman asian. Näin vesivarojen hallinta muodostuu veden määrästä, laadusta ja käyttömuodosta ja sen tärkeydestä suhteessa muihin käyttömuotoihin.
Ohjelma (muutokset mahdollisia): 15.15 Avaus: Petri Juuti, UNESCO chair, kestävät vesihuoltopalvelut 15.20 Veden arvo ja vesihuollon myytit, Tapio Katko, UNESCO chair 2012-2020, TkT, dosentti 16.00 Reordering water institutions: recommendations for closing the global water access gap, Japhet Koros, Doctoral Student 16.30 Keskustelu 17.00 Tilaisuus päättyy
Tilaisuuden järjestävät Tampereen yliopiston Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä CADWES ja Tampereen dosenttiyhdistys.
Kauppatieteiden lisensiaatti, diplomi-insinööri Jyrki Laitisen vesihuoltotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Quest for sustainable urban water services – Management and practices in Finland tarkistettiin julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 11.9.2020. Vastaväittäjinä olivat dosentti, toimitusjohtaja Miimu Airaksinen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry:stä ja professori Kenneth M. Persson Lundin yliopistosta. Kustoksena toimi dosentti Petri S. Juuti Rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1641-9
Väitöstilaisuus pidettiin Festiassa, Hervannan kampuksella. Kuvassa vasemmalta: Miimu Airaksinen, Petri juuti ja Jyrki Laitinen.Kenneth Persson oli etäyhteyden päässä.Väitöstilaisuuden jälkeen. Kiitos kaikille osallistujille ja lämpimät onnittelut väittelijälle.
Posted inUncategorized|Kommentit pois päältä artikkelissa Onnistunut väitöstilaisuus
Vesihuolto on yksi toimivan yhteiskunnan kaikkein kriittisimmistä toiminnoista. Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää paljon muutakin kuin hyvää tekniikkaa ja taloudenpitoa. Tiedonhallinta kehittynein järjestelmin, henkilöstön osaaminen ja motivaatio sekä organisaation kyky ylläpitää toimintaa ja palautua nopeasti mahdollisista toimintahäiriöistä takaavat tämän palvelun mahdollisimman luotettavasti, toteaa KTL, DI Jyrki Laitinen väitöstutkimuksessaan.
Vesihuoltopalvelut – talousvesi- ja jätevesihuolto – ovat tärkeä osa sosioekonomisia toimintoja. Kestävä yhteiskunta ja yhdyskunta vaativat riittäviä ja kestäviä vesihuoltopalveluja jatkuvan toimintakyvyn sekä asianmukaisen terveyden ja hyvän ympäristön turvaamiseksi. Vesihuoltopalvelujen tulisi olla kaikkien saatavilla. Silti erityisesti kehittyvissä talouksissa on satoja miljoonia ihmisiä, joilta ne puuttuvat osin tai kokonaan. Jopa näiden maiden kaupunkialueilla, joissa vesihuolto-organisaatiot tarjoavat kansalaisille talousvettä ja / tai sanitaatiota, palvelu on kestämättömällä pohjalla.
– Suomessa olemme tottuneet vesihuoltopalveluihin, jotka toimivat hyvin. Tämä johtuu osittain siitä, että meillä on runsaasti hyvälaatuisia vedenottovesistöjä, ja myös siitä, että vesihuoltopalveluiden tuottaminen on jo vakiintunutta toimintaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilanne säilyisi hyvänä, ellemme panosta jatkuvaan kehittämiseen ja tiedosta toiminnan riskejä, Laitinen toteaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli kaupunkien vesihuoltopalveluiden kestävyys. Kestävyyttä arvioitiin käyttämällä ns. PESTEL kehikkoa (poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset, ekologiset ja lainsäädännölliset tekijät). Tulokset osoittavat, että vesihuoltopalveluissa ei oikeastaan ole kysymys vain yhteiskunnan palvelujen teknisistä ja taloudellisista järjestelyistä, vaan kestävä vesihuolto vaatii syvää ja laajaa tuntemusta yhteiskunnan toiminnoista. Kestävien vesihuoltopalveluiden perusta on koko toiminnan tuntemus, ja tämä edellyttää hyvää tiedonhallintaa kehittyneillä tietojärjestelmillä.
– Omaisuudenhallintaan on myös kiinnitettävä erityistä huomiota, koska vesihuollon infrastruktuurista merkittävä osa on ikääntynyttä ja suurin osa on näkymättömissä maan alla, Laitinen sanoo.
Suomessa on väkilukuun nähden hajanainen laitoskenttä lukuisine pienine vesihuolto-organisaatioineen. Koska pinta-alamme on suuri, on tämä toisaalta välttämätöntä ja tuo pienissä taajamissa toimintaan joustavuutta, mutta se ei välttämättä ole hyvä tilanne terveys- ja ympäristöriskien hallintaan. Laitosten toimivuuden edellytyksenä on maksujen kustannuskattavuus niin investointien kuin käytön kannalta, mikä tuottaa vaikeuksia useilla pienillä laitoksilla.
– Jatkuvasti ja luotettavasti toimivien palveluiden edellytyksenä on hyvin toimivan tekniikan ja taloudenpidon ohella osaava henkilöstö ja hyvä hallinto. Tämän takaa tarkoituksenmukainen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä laaja koulutuslaitosten, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten osallistuminen alan kehitykseen, Laitinen toteaa.
Jyrki Laitinen on kotoisin Vantaalta ja työskentelee Suomen ympäristökeskus SYKEssä Kestävä vesihuolto -ryhmän päällikkönä.
Kauppatieteiden lisensiaatti, diplomi-insinööri Jyrki Laitisen vesihuoltotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Quest for sustainable urban water services – Management and practices in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 11.9.2020 klo 12 alkaen Festia-rakennuksen salissa FA032 (Pieni Sali 1), Korkeakoulunkatu 8, Tampere. Vastaväittäjinä toimivat dosentti, toimitusjohtaja Miimu Airaksinen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry:stä ja professori Kenneth M. Persson Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Petri S. Juuti Rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
CAPACITY DEVELOPMENT IN WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES
TAMPERE UNIVERSITY
