7th Annual Seminar of the UNESCO Chair in Sustainable Water Services.
Improving Collaboration towards More Resilient Water Services
Time: Thursday 6 June, 2019 at 9.30
Vesihuollon yhteistyön edistäminen kohti kestävyyttä
UNESCO oppituolin vuosiseminaari pidettiin Tampereen yliopistonHervannan kampuksella torstaina 6.6.2019.
Venue: Tampere University (TAU), Hervanta Campus, Civil Engineering
Seminaarin järjestäjinä toimivat Tampereen yliopisto, UNESCO Oppituoli (Kestävät vesihuoltopalvelut), CADWES/Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä sekä Tampere Grand Old Water Professionals ry.
This year the UNESCO Chair seminar had 38 participants and 21 speakers. The presentations were followed by lively discussions. While the morning session was conducted in English, most of the discussions in the afternoon were held in Finnish.
Part I: Views on Universities and Water Services Chair Dr. Riikka Rajala; TAU
In the opening speech Professor Matti Pentti from the hosting University pointed out the need for collaboration at local, national, and international levels in the new university that was merged in January 2019. The UNESCO Chair and the hosting research team CADWES are an important part of the Faculty of Built Environment.
10.00 Views of Water Education and Related Issues in UNESCO, Dr. Alexandros Makarigakis, Programme Specialist, Water for Human Settlements, UNESCO Paris (skype)
Dr. Makarigakis could not personally attend this seminar but had his presentation through Skype. UNESCO’s International Hydrological Programme, IHP, was founded in 1975. It is now living its VIII phase for the period 2014–21.
IHP promotes Water education at various levels. Level 6.1: New generations of water professionals. The speaker reminded that even in engineering sciences the content of the education is not anymore only about conventional engineering design, but the curricula need to cover also areas such as management, institutional issues, policy and governance. The reporters would say: although IHP for historical reasons refers to hydrology, it could rather be called International Water Governance (IWC) programme.
The need for additional Vocational training (level 6.2) is seen especially in rural Africa. Water is promoted as part of child and youth education and K12 curriculum (level 6.3). Water Awareness (level 6.4) is meant for politicians, community leaders, wider professionals, and media. Transboundary water management (level 6.5) is also an important element in IHP’s water education curricula. Additionally, Water Education was proposed to have a separate development indicator instead of using only infrastructure related indicators.
In the discussion it was noted that in Finland and elsewhere customer and citizen orientation has progressed greatly over the past 15-20 years. It was also suggested that in Africa more focused MSc programmes for the required specialists could be beneficial.
10.45 University collaboration through “Civic University” and 5 Helix Model, Adj. Prof. Olli Niemi, Finnish Education Group – FEG Oy
Adj. prof. Niemi pointed out the need of developing more collaboration between university and society. He provided an example from the 1980s when Tampere experienced a fast change in industrial businesses, which led to many of those companies and their real estates being transformed to other type of purposes. The reuse of old industrial premises succeeded quite well. In the 1990s the science park and IT technologies were developed in Tampere emphasized, followed by the development of new learning environments. Niemi pointed out that currently university can act as a powerhouse. Instead of the “ivory tower approach” he recommended that we should go towards so-called “civic university” and 5 helix model whereby the needs of society and people are taken more seriously than so far. Niemi also referred to climate crisis that would need new approaches and actions.
11.45 Lunch break /Lounastauko
Osa II: Vesihuollon haasteita ja yhteistyötä esimerkkien valossa, Pj. TkT Riikka Rajala; TAU
12.30 TkT Pekka Pietilä, Yhteistyötä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi
12.45 Tj. Juha Kotiranta, Kurikan Vesihuolto Oy, Vesihuollon yhteistyötä Kurikan seudulla
Kotiranta kertoi Kurikan seudulla tapahtuvasta, varsin laajamuotoisesta yhteistyöstä kaupungin sisällä sekä naapurikuntien ja Vaasan kanssa.
13.00 Vesa Arvonen, SVOSK, Vesiosuuskuntien yhteistyömahdollisuudet
Alustaja totesi, että vesiosuuskunnat palvelevat jäsenistöään tehokkaimmin ja vahvistavat osuustoimintaliikettä harjoittamalla keskinäistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
13.15 Laura Inha, TY, Hyvä vai huono vesihuollon pirstaloituneisuus.
Inha esitteli alustavia tutkimustuloksia, jotka ovat niiden julkaisemisen jälkeen pyydettävissä häneltä. Lisätiedot laura.inha [at] gmail.com
13.30 Jyrki Laitinen, SYKE & TAU, Kestävät vesihuoltopalvelut ja toimintatavat
Laitinen esitteli alustavia tutkimustuloksia, jotka ovat niiden julkaisemisen jälkeen pyydettävissä häneltä. Lisätiedot Jyrki.Laitinen [at] ymparisto.fi
Osa III: Korkeakoulujen yhteistyö keskenään ja kentän kanssa, Pj. Laura Inha; TAU
14.15 Petri Juuti, Dosentti, UNESCO Co-chair, TAU, Vepatuki-tutkimusklusteri
Dosentti Juuti esitteli Vesihuoltopalvelujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioklusterin. Klusteri on viisi vuotinen (2017-2022) ja siinä on mukana kahdeksan vesihuoltolaitosta sekä kaksi säätiötä.
14.30 Prof. Jukka Rintala, Ympäristötekniikan yhteistyötä TAU:lla
Professori Rintala esitteli ympäristötekniikan yhteistyötä ja muun muassa vuonna 2020 alkavaa uutta maisteriohjelmaa.
14.45 Post-doc researcher Elisangela Heiderscheidt, University of Oulu, Collaboration with stakeholders on water supply, sanitation and environmental research in Northern Finland
The speaker pointed out the need for continuous collaboration with stakeholders on influencing research, governance and implementation. Interaction and collaboration between researchers and stakeholders will lead to publications, tools and methods for decision making and practical solutions in water supply and sanitation.
Osa IV: Teemakeskustelu Vesihuollon uudistamistyöstä
15.00
Osmo Seppälä, Suomen Vesilaitosyhdistys ry. (pj.); Ari Kangas, Ympäristöministeriö; Jarkko Rapala, Sosiaali- ja terveysministeriö; Paavo Taipale, Kuntaliitto; Katri Vasama, Maa- ja metsätalousministeriö.
Keskustelussa käytiin läpi vesihuollon uudistamistyössä nousseita teemoja: (i) omaisuudenhallinta (ii) organisointi ja johtaminen (iii) bio- ja kiertotalous, digitalisaatio (iv) varautuminen (v) talous (vi) henkilöstö ja osaaminen (vii) investoinnit ja ylläpito (viii) operointi.
Osa V: (Väli)tilinpäätökset Pj. UNESCO Co-Chair, Guest Professor Petri Juuti; TAU
Pekka Pietilä, Jarmo Hukka & Tapio Katko
16.15 Juuti & Rajala: Juhlakirja: Vesimiesten (väli)tilinpäätös & Tampere Grand Old Water Professionals (Tampere Grows)
16.20 Dosentti Jarmo Hukka, Oliko tulevaisuudessa kaikki paremmin?
Alustaja naulasi seinälle keskeiset teesit vesihuollon institutionaalisen toimintaympäristön (pelisäännöt, yksilöt, toimijat, organisaatiot) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen vähyyteen.
16.30 TkT Pekka Pietilä, Miten vesihuolto muualla?
Esitys käsitteli sitä monimuotoisuutta, jota esiintyy vesihuollon järjestämisessä ja palveluiden tuotannossa eri Euroopan maissa kuten Suomessa, muissa pohjoismaissa, Baltian maissa, Englannissa, Ranskassa, ja Hollannissa. Erityisesti erot näkyvät kuntien ja yksityisten yritysten erilaisissa rooleissa samoin kuin vesiosuuskuntien esiintymisessä.
16.40 UNESCO Chairholder, Tapio S. Katko, Vesihuollon koulutus ja tutkimus kannattavat aina
Alustaja mm. korosti, että tieteellisen tutkimuksen tuloksia on järkevä julkaista useilla eri foorumeilla ja kielillä, useissa muodoissa. Kansainvälisten vertaisarvioitujen artikkeleiden ohella tarvitaan kannusteita julkaista nykyistä monimuotoisemmin.
Teekkarikuoro
Seminaarin lopuksi käytiin vilkas yleiskeskustelu. Siinä tuli esille muun muassa, kuinka kansanvälinen yhteistyö auttaa myös yhteistyötä kansallisella ja paikallistasolla. Samoin korostui useassa alustuksessa esiintynyt tarve kytkeä vesihuollon resilienssi koulutus ja tutkimus nykyistä paremmin järjestelmien hallintaan ja rakennettuun ympäristöön.
Seminaarin yhteydessä oli ennakkoesite loppukesästä julkaistavasta kansainvälisestä tiedekirjasta “Resilient Water Services and Systems: The Foundation of Well-Being” Edited by Juuti P., Mattila H., Rajala R., Schwartz K., Staddon C. IWA Publishing, London.
Seminaariin osallistui yhteensä 38 henkilöä. Tapahtuman järjestämistä tukivat Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö; VEPATUKI-tutkimusklusteri sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry, mistä lämpimät kiitokset.
KIITOS kaikille osallistujille aktiivisesta päivästä!