Cadwes 

- Keskustelu vesihuollon yksityistämisestä ja korjausvelasta

Olemme osallistuneet ja osallistumme helmikuussa 2020 nousseeseen keskusteluun vesihuollon tilanteesta, erityisesti yksityistämisestä, jota on osin kaavailtu tehtäväksi Jyväskylässä, sekä korjaustarpeesta.

Tuomme tutkimukseen perustuvia tietoja esille mm. näissä kanavissa

HS. 28.1.2020. Kannattaako Suomen vesi huoltoa yksityistää? (Pietilä).

Hukka J.J. & Katko T.S. 2020. Vesihuoltoko tulisi yksityistää? Keskisuomalainen. Mielipidekirjoitus 30.01.2020.

Kotimaa 30.01.2020 11:22 KSML. Alvan myyntiaikeet kirvoittivat kipakat mielipidekirjoitukset: ”Tieteen puolella ei hyväksyttäisi tällaista”, sanoo yliopistonlehtori – ”Konsulttiselvitys julkiseksi”, vaativat dosentit. (Hukka & Katko)

Jyväskylä kohauttaa: aikoo yksityistää osan vesihuollostaan – asiantuntija: ”On riski leikkiä monopolilla!”.  31.1.2020. (Katko)

Juuti P.S. & Katko T.S. 2020. Tallinnan vesilaitoksesta tuli rahakone omistajalle. Vesihuollon epäonnistunut yksityistämisen historia, siitä pitää ottaa opiksi. Aamulehti 2.2.2020.

YLE Areena. 3.2.2020. Jyväskylässä harkitaan, että vähemmistöosa vesilaitoksesta voitaisiin myydä ulkopuoliselle omistajalle. Tätä ajatusta vastustava kansalaisaloite on kerännyt eduskuntakäsittelyyn riittävän kannatuksen yhden viikonlopun aikana. Ajatusta vesihuollon yksityistämisestä kommentoi dosentti Petri Juuti Tampereen yliopiston vesihuoltopalvelujen tutkimusryhmästä. Toimittaja Tom Kankkonen. Studiossa Linda Vettanen ja Aki Laine. (Juuti 3.2.2020)

YLE Uutiset. 7.2.2020. ”12 000 kilometriä vesiputkia on lähes hajoamispisteessä – suomalaiset ovat tottuneet puhtaaseen juomaveteen, mutta maan alla korjaustarve kasvaa. Suomessa valmistellaan kansallista vesihuoltouudistusta. Linjaukset omistuksesta ovat vain osa monimutkaista kokonaisuutta.” Vesihuolto 7.2.2020 klo 07.00 toimittaja Eija Heikkilä (Juuti)

YLE 8.2.2020. Kun Tallinna yksityisti vesihuoltonsa, melkein kaikki meni pieleen – ”Älkää tehkö Suomessa näitä virheitä”, sanoo kilpailuviraston johtaja. YLE 8.2.2020 klo 11.00. (Juuti)

Hukka J. 2020. Miksi julkisen vesilaitoksen pitäisi saada lisätuloja? Helsingin sanomat 9.2.2020.

Katko T.S. 2013. Hanaa! Suomen vesihuolto: kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys. Svenskt sammandrag: Fullt ös! utvecklingen av vatten- och avloppsvattentjänsterna i Finland samt deras samhälleliga betydelse.  Suomen Vesilaitosyhdistys ry. 501 p. (Erityisesti luku 14  Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja roolit s. 369-391 sekä 9.2 Vesihuollon organisaatiot 229-247.)

Hanaa! -teoksessa s. 254: 9.1 Vesilaitoksen myynti energiayhtiölle – luovaa kunnallista kirjanpitoa.

Vuonna 2005 Jyväskylän kaupunki myi vesilaitoksensa omistamalleen energiayhtiölle. Neuvottelujen tuloksena kaupunki sai vesilaitoksesta 150 miljoonaa euroa, joka koostui 130 miljoonan euron käyvästä arvosta ja 20 miljoonan euron goodwill-arvosta. Nostamalla myyntihinta  mahdollisimman korkeaksi kasvatettiin paitsi myyjän voittoa myös ostajan käyttöomaisuuden kirjanpitoarvoa. Näin pystyttiin kätevästi kiertämään kirjanpitolainsäädännön pykäliä ja tekemään arvonkorotuksia sellaiseenkin käyttöomaisuuteen, johon se ei muutoin onnistuisi. 

Aiemmin kaupungille maksamiensa osinkojen sijasta energia- ja vesiyhtiö maksaa sille nyt lainan lyhennyksiä ja korkoja, joiden ansiosta yhtiön verotettava tulo pienenee. Myös vesiliikelaitoksen kaupungille maksama peruspääoman korko poistui, mutta siitä huolimatta kaupungin vuotuiset tulot yhdistetyltä energia- ja vesiyhtiöltä kasvoivat lähes kahdella miljoonalla eurolla edellisvuosien tasoon verrattuna. Velka- ja velallissuhteet ovat varsin koomiset: kaupunkilaiset maksavat kaupungin omistamalle energia- ja vesiyhtiölle korotettuja vesimaksuja. Näin yhtiö saa kerätyksi emokaupungille vesilaitoksen käypään arvoon perustuvan kauppasumman korkoineen vastineena aikanaan veroin ja vesimaksuin rakennetusta vesihuollon infrastruktuurista. Kansalaisilta siis kerätään maksut ainakin kahteen kertaan. Vuonna 2012 Jyväskylässä on maamme korkeimmat vesitaksat.” (Hanaa! -kirja, s. 254)

YLE uutiset Pirkanmaa 13.1.2020. (Juuti) Positiivinen uutinen syntyi putkirikosta, jutussa taustoitettiin tilannetta hienosti, käytiin tapahtumapaikalla, haastateltiin Tampereen Veden edustajaa ja alan asiantuntijaa CADWES-ryhmästä. Erittäin usein vesihuolto on uutisissa lähinnä negatiivisessa mielessä, mutta nyt sävy oli positiivinen.

Hukka J. 2020. Miksi julkisen vesilaitoksen pitäisi saada lisätuloja? HS 9.2.2020.